Lempikampaajani muutti

Rakas, korvaamaton lempikampaajani Laura päätti lähteä Ilon Pilkkeestä, ja pisti pystyyn oman puljun nimellä Rentukka. Uusi paikka löytyy Kuusankoskelta vanhan torin laidalta, ja koska olen ollut hyvin tyytyväinen Lauran ammattitaitoon ja suoranaisiin ihmeidentekijän kykyihin pehkoni kanssa, päätin kirjoittaa (Lauran luvalla, tietenkin) pienen mainospostauksen. Mitään rahallista etua en tästä saa, ja mielipiteeni ovat vain ja ainoastaan omiani.

Täti Vihreä lähdössä kaupungille. Takki on tumman pullonvihreä, mutta kameranpirulainen syö taas värit.
Ja likainen peili....

Rentukka on sisustukseltaan vielä hiukan uudenkarhea, mutta Lauran lämmin luonne ja huumorintaju lämmittävät kummasti.
Sivumennensanoen, vein uuden tuvan lahjaksi paketin kahvia ja riisisuklaapipareita sillä taka-ajatuksella, ettei Lauran tarvitse stressata tarjoilun puutetta. Mutta hän olikin ostanut kaappiin ihan minua ajatellen gluteenittomia pipareita <3

Lähtötilanteena melkein kolmen kuukauden juurikasvu. Harmaiden määrän näkee päälaelta varsin selkeästi, ohimoilla tyvi on tumman punaruskea.

 Oli ihan pakko ottaa kuva.

Blondausaine päässä.

Tipu-tii-tipu-tipu-tii.....

 Lähempää. Varsin valkoinen jo nyt.

Kylmänharmaan sävytteen jälkeen leikattiin latvat siisteiksi. Artisti itse pääsi myös kuvaan.

Föönauksen jälkeistä viimeistelyä.

Nyt on nätti. En suosi itselläni niin selkeää harmaata kuin Minna, vaan enemmän kylmänhopeanvalkoista. Koska oma värini on voimakkaan punainen, pesujen jälkeinen sävynmuutos on mielestäni miellyttävämpi kuin selkeässä harmaassa kun lämpö alkaa väkisin tunkea läpi. Vaikka hiuksiani vaalentaisi kuinka, ei lämpöä saa pois täysin. Sitä on kokeiltu, mutta tukkani hapertuu paloina poikki ennenkuin kaikki lämmin sävy saadaan pois.

Kyllä tällä päällä kehtaa taas kulkea reilun kuukauden.