Ilman sekalaisia kämmejä ei tietenkään homma ole toiminut, ainakaan näin sivuhenkilön näkökulmasta. Herran piti kotiutua kamojenkasaamissession päätteeksi su-ma-yöksi kotiin, mutta ilmoitti alkuyöstä jäävänsä sille tielleen. Maanantaina saattiin typykän kanssa kuskata piuha/ständikassia kuusaalta kouvolaan ja sammutella kotoa valoja miehen kiireisen yöpymis/soittotarvekamojen kasausreissun jäljiltä, ja viime yönä herra kotiutui kymmenen aikoihin illalla suoraan sairaalan päivystyksestä. Jo aiemmin vaivannut hammas oli päättänyt haljeta.
Et silleen.
Muun bändin tekemisistä en postaa. Tulee vielä kunnianloukkaussyyte.
Mutta taattua laatua on tiedossa, ja uskallan näin ennakolta jo levyä suositella.
Kotioloissa on mennyt vähemmin vaurioin. Typykkä puhuu kovasti isän ikävästään, eikä halimisesta meinannut tulla loppua eilen kouvolan robbarin pihassa, jonne jouduimme piuhakassia kuljettamaan. Päivät alkavat asettua uomiinsa, pääsen kolmelta opistolta, käyn kaupan kautta hakemassa neidin tarhasta, ruoka ja telkkarista lastenohjelmaa. Eilen toosasta tuli Pekka Töpöhäntää, ihanaa kun cdon.comista löytyi melkein minun ikäiseni versio , jonka monet varmaan muistavat tulleen telkkarista vuonna miekka ja kivi. Monni on yhä yhtä inhottava koulukiusaajan prototyyppi kuin muistinkin, ja aiheuttaa ikäviä takautumia allekirjoittaneen ala-asteaikoihin. Urgh.
Eilisillan ilonaiheita neidille oli äidin ilmoitus, että täksi yöksi mennäänkin sitten nukkumaan samaan sänkyyn. Eli siis käytännössä neiti pääsi isin paikalle nukkumaan jenkkipunkkaamme, eikä riemulla ollut rajoja. Kiltisti typykkä oli, kun muistutin, ettei nyt sitten pyöritä, vaan tarrasi sormeeni kiinni ja sulki silmänsä. Mun kulta. Mikä kyllä johti siihen, että hammasvaivainen isi joutui nukkumaan yönsä sohvalla. Tasan ei mene nallekarkit.
Huomenna pitäisi olla tiedossa iltasatu Skypen välityksellä, kunhan äiti ensin saa sen asennettua omalle koneelleen. Tiedän mitä teen tänään. Valitettavasti tekstinkäsittelytaidot eivät ole avuksi siinä hommassa.
Ja perjantaina pitäisi saada reissussa rähjääntynyt isäntä takaisin kotiin. Vaikka mieluusti olisin Nightwish-palkkatasoisen muusikon vaimo, en välttämättä kestäisi duunin vaatimia poissaoloja. Isän ja aviomiehen läsnäolo on kuitenkin sen verran tärkeää, että jos vaihtoehtona on satojentuhansien tulot ja 2/3 vuodesta poissa, otan mieluumin nykyhetken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti